Muistilista pennun ostajalle

MUISTILISTA PENNUN OSTAJALLE

Pyydä aina saada tavata ainakin pennun emä ja pyri käymään paikassa, jossa pentu elää. Jos tämä ei millään sovi myyjälle, älä osta koiraa. Voit olla vaarassa tukea pentutehtailua ja sitä kautta mahdollisesti myös eläinrääkkäystä.

Varmista, että pentu rekisteröidään Kennelliittoon ja, että pentu on terveys-tarkastettu ennen luovutusta.

Kasvattajan tulee olla allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. Kasvattaja rekisteröi koko pentueen ja tekee kauppakirjan aina Kennelliiton lomakkeella.

Hyväksy vain kirjallinen kauppa- tai sijoitussopimus. Pyydä saada tutustua sopimukseen etukäteen ja tutustu tarkasti siihen kirjattuihin asioihin. Kysy kunnes ymmärrät. Rotujärjestöstä saat varmasti apua kauppasopimuksen kohtien ymmärtämisessä. Ilmoita myyjälle reilusti, jos haluat peruuttaa ostoaikeesi.

Ostajan olisi hyvä saada mukaansa kirjalliset ruokinta- ja hoito-ohjeet. Pennun ostaja on oikeutettu saamaan neuvontaa myyjältä myös myöhemmin, mikäli tarve vaatii.

YLEISTÄ PENNUISTA JA NIIDEN VANHEMMISTA

Miksi tämä pentue tehtiin? Millä perusteella vanhemmat on valittu?

Täyttääkö pentueen vanhemmat jalostuksen tavoiteohjelman suositukset? Jos ei, mitkä ovat kasvattajan perustelut asialle?

Pyydä emän ja isän viralliset nimet ja rekisterinumerot paperille kirjoitettuna.

Näitä tietoja tarvitset esimerkiksi katsoaksesi Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä koiriin liittyviä asioita.

Kysy emän omistajan yhteystiedot. Pyydä myös uroksen omistajan yhteystiedot.

Voihan olla, että haluat keskustella pennun isän omistajan kanssa erikseen, tai jopa tavata sen isän ennen kuin päätät ostaa pennun. (Tietojen luovutukseen on oltava suostumus emän/uroksen omistajalta.)

PENNUN TERVEYS JA HYVINVOINTI

Onko eläinlääkäri tutkinut pennun? Milloin tarkastus on tehty? Mitä tarkastuksessa käytiin läpi?

Myyjän tulee selvittää ostajalle, mitä tarkastuksessa esiin tulleet asiat, esimerkiksi silmädiagnoosit tai napatyrä, merkitsevät koiran tulevan elämän kannalta. Myyjän tulee myös selvittää ostajalle kyseisen pennun mahdollinen riski sairastua rodun perinnöllisiin sairauksiin.

Sujuiko synnytys hyvin, kuoliko pentuja, syntyikö niitä epämuodostuneina? Pitikö jonkun henki pelastaa?

Pelastettu pentu voi olla kelpo koira, mutta jalostukseen sitä ei kannata käyttää.

Miten emä on hoitanut pentunsa ja miten pitkään se on imettänyt niitä? Minkä ikäisenä se on vieroittanut ne?

Millaiselta tämä pentue vaikutta mahdollisiin kasvattajan edellisiin saman rotuisiin verrattuna?

Milloin pentue on syntynyt? Minkä ikäinen se on ja missä iässä se luovutetaan?

Pennun tulee olla luovuttaessa vähintään 7 viikon ikäinen, mieluummin 8 viikkoa.

Onko emä rokotettu viimeisen kahden vuoden aikana?

Emän voimassa olevat rokotukset suojaavat jonkin verran pentua tarttuvilta sairauksilta sen ensi kuukausina, ennen kuin pentua voidaan rokottaa.

Millaiset loishäädöt emä ja pennut ovat saaneet ja monta kertaa?

Vastuuntuntoiset kasvattajat myyvät koiran useamman ”matokuurin” saaneena ja mahdollisimman vapaana loisista.

PERIYTYVÄÄ – ISÄN JA EMÄN TERVEYS

Kysy isän ja emän terveydestä ja sairaushistoriasta.

Monet perinnölliset sairaudet puhkeavat vasta 3-6 vuoden iässä; niinpä nuorten jalostuskoirien terveys ei ole mikään tae. Kysy näitä tietoja siksi myös koiran isovanhemmista ja muista sukulaisista.

Minkä ikäisinä isän ja emän vanhemmat ja muut sukulaiset ovat kuolleet ja mihin?

Suosi pitkäikäisiä sukuja.

Onko isän tai emän rakenteessa (kuonossa, korvissa, silmissä, raajoissa, nivelissä, pigmentissä, turkissa tai sen puutteessa, koossa hännässä jne.) seikkoja jotka ovat tällä rodulla vaatineet (lähes säännönmukaisesti, toisinaan tai joskus) kirurgisia toimenpiteitä tai erityistä hoivaa tai huolenpitoa, tai jotka heikentävät koiran hapenottokykyä tai vaikeuttavat sen syömistä tai vaivatonta liikkumista.

Onko koiralle tai sen vanhemmille tehty perinnöllisten sairauksien poissulkemiseksi terveystutkimuksia? Milloin ne on tehty? Mitä tutkimustulokset tarkoittavat pentua ajatellen?

Kennelliitto tallentaa viralliset tutkimustulokset KoiraNet-jalostustietojärjestelmäänsä josta kuka tahansa voi tutkia sinne tallennettuja tietoja.

Onko koiran isä tai emä tutkittu epävirallisesti?

Kaikkien rotujen kaikki terveystutkimukset eivät aina ole sellaisia, että ne merkittäisiin jalostustietojärjestelmään, tämä ei kuitenkaan estä ketään tutkituttamasta koiraansa epävirallisesti.

Onko isälle tai emälle tehty jonkin perinnöllisen sairauden osalta geenitesti, jonka avulla on tutkittu kantaako koira kyseistä sairautta? Mikä on testin tulos ja mitä se tarkoittaa?

Onko isällä tai emällä hammaspuutoksia? ja millainen purenta on?

PENNUN LUONNE

Miten pentu käyttäytyy pentulaatikossa muihin pentuihin verrattuna? Onko se rohkea, arka vai vetäytyvä? Osallistuuko se muiden leikkeihin?

Normaali, terve pentu on virkeä ja leikkisä, mutta pentujen välillä voidaan jo pikkupentuiässä yleensä havaita luonne-eroja.

Miten pentua on totutettu muihin ihmisiin, ympäristöön ja normaaliin elämisen rytmin?

Tämä on tärkeä kysymys varsinkin, jos pentu on vanhempi kuin 8-12 viikkoa. Mitä enemmän pentu saa kokemuksia ympäröivästä maailmasta 12 viikon ikään mennessä, sitä tasapainoisemmin se osaa myöhemmin suhtautua kaikkeen uuteen.

Missä pentu on elänyt ja elää: tarhassa, asunnossa ihmisten lähellä vai kenties kellarissa?

PERIYTYVÄÄ ISÄN JA EMÄN LUONNE

Reagoiko isä tai emä koviin ääniin? Miten ja missä tilanteessa se ilmenee? Miten koira pärjää esim. Uuden Vuoden aattoillan? Onko isän tai emän suvussa paukkuarkuutta?

Onko isä tai emä joissain tilanteissa ollut hyökkäävä? Onko se purrut ketään? Millaisessa tilanteessa?

Ovatko isä tai emä luonnetestattuja? Mikä oli testin tulos? Pyydä myyjää kertomaan omin sanoin, mitä testin eri osiot tarkoittavat. Kuinka koirasi vanhempien tulokset vertautuvat siihen, millainen koira on arjessa?

Älä tyydy luonnetestin kohdalla pelkkään loppupistemäärään, joka ei kerro koirasta juuri mitään. Tärkeää on, miten koira on reagoinut testin eri osissa.

HARRASTUS JA RODULLE TYYPILLINEN KÄYTTÖ

Käytetäänkö rodun koiria tai onko niitä joskus käytetty johonkin työhön? Millaisissa tilanteissa – hyvässä ja pahassa – mahdolliset käyttöominaisuudet voivat tulla esiin?
Jos isän tai emän kanssa on harrastettu jotain koiraurheilulajia, kysy niiden tuloksista ja tulosten merkityksestä. Jos et tunne harrastuslajia ennestään pyydä kertomaan, millainen se on.

SUKULAISSUHTEET

Kuinka monta pentuetta pennun isällä ja emällä on ennestään (rekisteröidyt pentueet näkyvät kennelliiton jalostustietokannassa) ja millaisia niistä on tullut.

Älä hanki sellaista uroksen (tai nartun) jälkeläistä, jolla on monia, jopa kymmeniä, pentueita ennestään.

Kysy pennun sukusiitosaste laskettuna mahdollisimman monella sukupolvella.

Laskettuun lukuun vaikuttaa suuresti, kuinka monta sukupolvea sen laskemisessa käytetään ja ovatko kaikki tarvittavat tiedot oikein ja saatavissa. Valitse pentu, jolla ei ole sukutaulunsa kolmessa ensimmäisessä sukupolvessa (vanhemmat, isovanhemmat ja isovanhemmat) samoja koiria sekä isän että, emän takana, ja jonka sukusiitosaste viiden polven mukaan laskettuna on mieluiten alle 6,25%. Pentuasi koskevat luvut saat tarkistettua Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä.

ULKOMUOTO

Onko pennussa nähtävissä seikkoja, jotka eivät vastaa rotumääritelmää, ja mitä se tarkoittaa koiran kannalta?

Onko pennulla rakenteellisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa sen hyvinvointiin?

PERIYTYVÄÄ – ISÄN JA EMÄN ULKOMUOTO

Ovatko isä ja emä jalostustarkastettu? Mitä jalostustarkastaja on koirista lausunut? Mitä se tarkoittaa myyjän omin sanoin?

KAUPANTEKOA

Mikä on pennun hinta? Miksi sen hinta on kenties kalliimpi tai halvempi kuin tämän rodun pennuilla keskimäärin?

Rekisteröitäviä rotukoiria Joissakin niistä koirien olot täyttävät eläinrääkkäyksen tuntomerkit. Älä osta koiraa jos epäilet kasvattajan tai myyjän olevan pentutehtailija. Ostamalla häneltä tuet hänen toimintaansa.

Lähde: Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki – HETI